Suomessa on valtakunnallisesti lukuisia julkisia rakennuksia, joissa on sisäilmaongelmia. Myös Nurmijärvellä on vastaavia ongelmia. Tilanne on kestämätön, jollei sisäilmaongelmia saada hallintaan. Kyseessä on ihmisten terveys ja meidän yhteinen varallisuus, joka on rakennuksissa. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen ei ole helppo tehtävä, kun otetaan vielä huomioon kuntien taloudellinen tilanne.

Mielestäni sisäilmaongelmia pitää lähteä ratkaisemaan suunnitelmallisesti ja useammalla keinolla samanaikaisesti. Olemassa oleville rakennuksille pitää tehdä korjaussuunnitelmat sekä uusissa kohteissa estää samojen virheiden toistaminen.

Ihmisiä ei voida pitää mittareina niin, että sisäilmaongelmiin aletaan kiinnittää huomiota vasta kun ihmiset alkavat oireilla. Kartoituksia tulee tehdä ennalta, jotta sisäilmaongelmiin pystytään reagoimaan riittävän aikaisin.

Kiinteistöjen tekniikan, kuten ilmanvaihdon, pitää vastata käyttötarkoitusta. Lisäksi kunnossapidon tulee olla sunnitelmallista ja ennakoivaa. Myös kiinteistön käyttötarkoitus pitää ottaa huomioon kunnossapidossa, sillä erityyppiset käyttötarkoitukset kuluttavat rakennusta eri tavalla. Kunnassa pitää olla selkeä vastuunjako kiinteistöjen kunnossapidosta.

Tärkein asia on varmistaa uusissa rakennuskohteissa rakentamisen laatu ja suunnitelmien noudattaminen. Tämä ei tarkoita jatkuvasti kasvavaa rakennusprojektin budjettia vaan sitä, että tilaajalla (kunnalla) on projektista vastaava henkilö, joka on vastuussa valituista rakenneratkaisuista sekä rakentamisen aikaisesta valvonnasta. Valvonta on yhtä tärkeää kuin hyvien suunnitelmien tekeminen. Molempien on onnistuttava. Työn valvonta on erityisen tärkeää, sillä rakenteiden valmistuessa moni asia peittyy ja myöhempi tarkastaminen on lähes mahdotonta. Lisäksi valvonnan merkitys korostuu nykyisin, sillä rakennusurakka pilkkoutuu lähes poikkeuksetta useille alihankkijoille.