Kohti terveitä kouluja

kimmo

Kävin tänään Espoon Järvenperän koululla Espoon keskustan valtuustoryhmän järjestämässä tilaisuudessa Kohti terveitä kouluja. Tilaisuudessa oli alustamassa aihetta asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Syy miksi lähdin tilaisuuteen johtui siitä, että aihe on ajankohtainen ympäri Suomea – myös Nurmijärvellä. Teknisen lautakunnan jäsenenä tietoa, ajatuksia ja näkemyksiä tarvitaan. Myös valtion linjauksista on hyvä tietää.

Ministeri Tiilikainen kertoi hallituksen Terveet tilat 2028 -hankkeesta, joka esitelläään eduskunnalle ensi viikolla 28.11. Kuulemisvaihe alkaa 1.12.2017 ja toimeenpano keväästä 2018 aina vuoteen 2028. Tarkemmin tietoa löytyy täältä -> http://vnk.fi/hanke?tunnus=VNK012:00/2017

Hankkeessa on mukana myös sosiaali- ja terveysministeriö, sillä kyseessä on ihmisten terveyteen vaikuttava asia. Puhumme ratkaisuista, joilla vähennetään altistumisia, jotka pahimmissa tapauksissa saattavat seurata ihmistä koko loppuelämän. Koulujen tapauksessa puhumme pienistä lapsista, joilla on koko elämä edessä.

Tässä muutamia huomioita tilaisuudesta:

Kiinteistöjen (olemassa olevat) kohdalla eivät nopeat liikkeet ole mahdollisia.  Tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Tästä syystä hanke tähtää kymmen vuoden päähän. Tiilikainen korosti, että parempi tehdä pitkäjänteisesti, kuin olla tekevinään nopeasti paljon. Tämä kyllä pitää paikkansa. Pitkäjänteisellä työllä saadaan todellisia tuloksia. Hokkus pokkus keinot eivät tässä toimi.

Ensin pitää tietää missä ollaan. Kiinteistöille pitää tehdä kuntokartoitukset. Tämän perusteella tiedetään millainen pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistöille on järkevää. Tosiasiat pitää hyväksyä. Jos rakennus on käyttöikänsä lopussa, korjaamisen sijaan kannattaa tehdä uusi tilalle.

Mistä ongelmat johtuvat? Ongelmia on käytännössä jokaisessa vaiheessa rakennuksen elinkaarta. Tiilikainen korosti, että virheitä on suunnittelussa, rakennusaikana sekä rakennuksen käytössä. Kaikissa vaihessa pitää petrata siis! Itse näin valmistustekniikaa lukeneena ja käytännössä oppineena, suunnittelun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa – sama nousi keskusteluissakin esille – hyvin suunniteltu on helppo rakentaa ja samalla se vähentää rakennusaikaisa virheitä.

Rakennusmääräyksien tulkinnoissa on jopa kunnittain eroa. Tähän on tulossa parannuksia. Määräyksiä ollaan vähentämässä ja muuttamassa muotoon, jotta niissä olisi vähemmän tulkinnan varaa. Tavoitteena on, että saman rakenteen pitää jatkossa olla hyväksyttävä Suomen jokaiseen kuntaan, nyt näin ei aina ole. Tämä mahdollistaa rakennusalan kehittymisen, esimerkiksi modulointi mahdollistuu, kun sama rakenneratkaisu hyväksytään jokaiseen kuntaan.

Keskusteltiin myös rakennustyömaiden työvoimasta. Kritiikkiä sai suomalaistenkin työmoraali. Tärkeimmäksi nousi valvonta ja valvonta.  Valvonnan lisäksi työmaan yhteistyö eri toimijoiden välillä pitää toimia, erityisesti nykyään, kun samalla työmaalla toimii useita toimijoita. Toki tarvitaan myös yksi vastuullinen taho vastaamaan kokonaisuudesta.

Tarvitaan siis suunnitelmallisuutta, osaamista ja ymmärrystä sekä tahtoa toimia oikein.

 

Niin ja jos tässäkin asiassa vertaa meitä suomalaisia ruotsalaisiin niin naapurit eivät ole ongelmitta selvinneet, mutta meillä sisäilmaongelmat ovat huomattavasti suuremmat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s